Temppelin kuntotarkastus ”Siellä ne vanhat pohjat köllöttelee!”

2015_06_241Testit on tehty ja reeniohjelma saatu. Totuus tuli esiin lihaskuntotesteissä ja polkupyöräergotesteissä ja tulokset oli aika odotetut. Summa summarum:

  • Lihaskunto on erittäin hyvä eli reilusti kestitasoa paremmat molemmilla miehillä
  • Kestävyyskuntoa ei ole juuri ollenkaan
  • Ylipaino n.12-20kg ja painoa pitää pudottaa

Polkupyöräergotestiä ei viety ihan maksimiin saakka riskikartoituksessa esille tulleiden seikkojen takia ja siksipä hapenottokykyä ja kuntoluokitusta ei tarkalleen voitu todentaa. Testeistä kuitenkin näkyi, että miehet ovat tottuneet liikkumaan korkeilla tehoilla, mutta peruskestävyysharjoittelu ei ole ollut riittävää. Joukkueurheilijoiden testituloksissa tämä on yleinen trendi.

Sykealueet saatiin selvitetyksi kesän peruskuntoharjoittelua varten. Molemmilla oli eroja kynnysykkeissä ja iänmukaiset sykerajat eivät tässäkään kohtaa pidä paikkaansa ja siksi kuntotesti oli hyvä tehdä. Kävellessä ja juostessa voi kynnyssykkeisiin laittaa ainakin 5 napsua lisää, sauvakävelyssä 5-10 ja hiihtäessä 10-15. Näissäkin voi olla suurta vaihtelua ja kannattaakin kuulostella omaa kroppaa, että miltä kynnyssykkeellä liikkuminen tuntuu ja siirtää tuntemusta muihin lajeihin. Näissä rajoissa pitäisi kesällä olla 85% harjoittelusta.

Peruskestävyysalueen (PK) sykerajat:

Sakke: 73-108                                Kike: 82-117

sakke
Totuuden hetki: paino ja kehonkoostumus paljastuu

Maijan ohjeet harjoittelun aloittamiseen:

Ensimmäisen neljän viikon harjoittelujakson aikana harjoitustunteja kertyy viikoittain 4,5h – 6h.

Pääpaino harjoittelussa on peruskestävyyden kehittämisessä. Kerran viikossa miehet pääsevät tuulettamaan palkeitaan intervallityyppisessa vauhtikestävyysharjoituksessa. Myös kuntosaliohjelmaan on lisätty liikepatterien väliin aerobisella laitteella tehtävä 8-10 minuutin sykettä nostattava pätkä.

Kaikissa treeneissä on tärkeää, että treeni alkaa AINA 10-15 minuutin ajan matalalla, peruskestävyyden ala-alueen (PK1) sykkeellä, jonka jälkeen sykkeen voi nostaa peruskestävyyden yläalueen (PK2) alueelle.

Heti alusta asti on tärkeää, että Kike ja Sakke kirjaavat tehdyt harjoitukset ylös harjoituspäiväkirjaan. Viikoittainen yhteenveto näyttää kertyneet harjoitustunnit ja kertoo, onko peruskestävyysalueella liikuttu tarpeeksi. Harjoituspäiväkirjaan kannattaa merkata myös Saken golfinpeluut ja Kiken kävelylenkit lastenvaunun kanssa – ovathan ne mitä parhainta PK1 -alueen liikuntaa!

Tsemppiä miehille tulevaan harjoituskauteen ja muistakaa nauttia matkan teosta -suuri tavoite siintää reilun seitsemän kuukauden päässä. 🙂

 

 

 

 

 
 
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *