Tahto liikuttaa lihaksia – ja suksia!

Psyykkisen valmentautumisen roolilla on yhä suurempi merkitys niin huippu-urheilijoidenkin kuin kuntoilijoidenkin harjoittelussa.  Jokainen tietää, että ilman tahtoa ei ole myöskään toimintaa eikä haluttuja tuloksia. Personal trainereiden käyttö on jatkuvasti kasvava trendi  ja yhä useampi kuntoilija ja urheilija käyttääkin fyysisen valmennuksen ohella myös psyykkisen valmentajan palveluita löytääkseen optimaalisen suorituskyvyn sekä tasapainottaaksen arjen ja urheilun välisiä vaatimuksia.

Moni tietää, että ratkaisut tehdään korvien välissä. Millaisen harjoituksen teen tänään? Jaksanko ylipäätänsä lähteä lenkille? Lisäänkö vielä ”hermokerroksen” pitovoidetta sukseen ja kannattaisiko ottaa kuitenkin kahvin kanssa munkkia, kun ovat niin herkullisen näköisiä? Tälläisiä kysymyksiä mielessä pyörii meillä kaikilla hiihdon ystävillä aika-ajoin.

Urheilijan ja kuntoilijan psyykkisen valmentautumisen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää psyykkistä terveyttä sekä mahdollistaa optimaalinen suoritus silloin, kun sitä tarvitaan. Kuntoilijan psyykkinen valmentautuminen kulminoituu usein perheen, työn ja harrastusten välisen tasapainon löytämiseen, kun taas urheilija hyödyntää psyykkisen valmennuksen menetelmiä edistääkseen huippusuoritusta ja palautumista.

Psyykkisen valmentajan palveluita käytetään yhä enemmän, jotta ihmiset löytäisivät oman optimaalisen suorituskyvyn. Palveluja tarvitaan myös arjen ja urheilun välisten vaatimusten tasapainottamiseksi. Psyykkisen valmennuksen tavoitteena on kehittää ja ylläpitää psyykkistä terveyttä sekä mahdollistaa optimaalinen suoritus silloin, kun sitä tarvitaan.

Tyypillisiä teemoja psyykkisessä valmentautumisessa ovat:

  • huippusuorituksen löytäminen
  • tavoitteen asettaminen
  • motivaation tunnistaminen ja itsensä motivoiminen
  • itsesäätelytaitojen kehittäminen
  • palautumisen ja rentoutumisen edistäminen
  • henkisten esteiden kanssa työskentely (vaatimusten käsittely, paineensietokyvyn kehittäminen ja julkisuuden hallinta)
  • elämäntapoihin liittyvät teemat, kuten painonhallinta

Ajatuksista tunteisiin, tunteista sanoihin ja tekoihin

Psyykkisen valmentautumisen keskipisteessä on ymmärryksen lisääminen mielen toiminnasta, joka helpottaa meitä näkemään käyttäytymisemme taustalla olevia syitä. Kognitiivisen käsityksen mukaan käyttäytymistä ohjaavat pää-asiassa tunteet. Tunteet (emootiot) ovat eräänlaisia neurologisia ohjelmia, jotka ohjaavat fysiologiaamme ja siten käyttäytymistä.

Tunteet saavat energiansa useimmiten ajatuksista. Tapa, jolla ajattelet näkyy tunteissa sekä lopulta käyttäytymisessä. Monelle urheilijalle ja kuntoilijalle voi olla tuttua, että ennen kilpailua päässä pyörii epävarmoja ajatuksia ”voinkohan tänään voittaa?”, ”entäpä jos sukset eivät toimikaan?”, ”entäpä jos lähden taas liian lujaa ensimmäisen kilometrin?”.

Ennen kilpailua päässä voi pyöriä epävarmoja ajatuksia: ”Voinkohan tänään voittaa?”, ”Entäpä, jos lähden taas liian lujaa ensimmäisen kilometrin?” Omien ajatusten tunnistaminen ja säätely erilaisten harjoittelutekniikoiden avulla on ensimmäinen askel valmentautumisessa.

Epävarmat ajatukset saavat kehon generoimaan epävarmuuden tunnetta. Huoli, pelko ja jopa häpeä voi lopulta vaikuttaa siihen miten lopulta toimit. Toisilla on tapana vältellä epävarmoja tunteita ja he saattavat sen vuoksi lähteä esimerkiksi liian kovaa tai hiljaa liikkeelle itse kilpailutilanteessa tai sortua liian rajuun alkulämmittelyyn.

Yksi keskeisimmistä taidoista on havaita omia ajatuksia, tunteita sekä niiden ohjaamaa käyttäytymistä. Erilaiset tietoisuustaidot, kuten mindfulness onkin juuri tästä syystä tehokas ja toimiva menetelmä niin suorituskyvyn kehittämiseen kuin esimerkiksi rentoutumiseen. Tietoisuustaitojen avulla havaitsemme omat ajatuksemme ja tunteemme selkeämmin ja kirkkaammin, emmekä automaattisesti ohjaudu niiden mukaan.

Kyky rentoutua on psyykkinen taito

Erilaiset rentoutumisharjoitukset ovat varmasti tuttuja etenkin urheilijalle. Rentoutumisharjoituksia ei tehdä suotta, sillä optimisuoritus niin fyysisessä harjoittelussa kuin esimerkiksi oppimisessa tapahtuu useimmiten rennossa ilmapiirissä ja kehon ollessa rento.

Kuntoilijan arjelle tyypillistä on, että kalenterissa oleva tyhjä tila täytetään rutiineilla ja tämä on taas omiaan vähentämään mahdollisuuksia rentoutua. Ihminen usein itse tietämättään sabotoi omaa hyvinvointiaan ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Lisäksi ulkoapäin tulevat vaatimukset ja paineet laittavat kovalle koetukselle kyvyn rentoutua ja mikäli siinä ei onnistuta, näkyy se esimerkiksi heikentyneenä unen laatuna ja somaattisina oireina, kuten niska-hartia kipuina ja vatsan toimimattomuutena.

Psyykkisessä valmennuksessa harjoittelemme niin painonpudottajien, kuntoilijoiden sekä kilpa-urheilijoiden kanssa mentaalisia taitoja, joita he voivat käyttää omassa arjessaan. Vanha ja luutunut käsitys mentaalivalmennuksesta on se, että asiakas heittäytyy sohvalle selälleen ja terapeutti tai psyykkinen valmentaja juttelee kivoja tunnin ajan.

Mentaalivalmennuksessa saat lisää rakennuspalikoita omien unelmiesi saavuttamiseksi.

Todellisuudessa työtä tehdään valmentajan kanssa yhdessä ja käytetään erilaisia tekniikoita ja menetelmiä, joita valmennettava testaa aidossa ympäristössä. Kyse onkin taitoharjoittelusta, ei pelkästä keskustelusta.
Valmennukseen liittyy usein kotitehtäviä, joiden edistymistä seurataan ihan samalla tavoin, kuin fyysisellä puolella seurataan esimerkiksi hapenottokyvyn kehittymistä.

Ota yhteyttä, jos haluat tietää lisää mentaalivalmennuksesta. Mentaalivalmennusta tarjotaan myös osana tulevia Matkalla Tervahiihtoon -valmennuspaketteja, joissa on mukana myös personal trainer Anu Junnila,  SporttiOravat sekä Oulun Hiihtoseura.

t. Lasse

Valmentajat Lasse Seppänen ja Anu Junnila elävät niin kuin opettavat. Urheilun tulee olla positiivisen energian tuottaja ja moottori elämässä.

Tekstin kirjoittaja on Huippumoodi –yrityksen perustaja ja psyykkinen valmentaja Lasse Seppänen. Seppänen valmentaa kuntoilijoita sekä urheilijoita eri lajeissa; asiakkaana on muun muassa kestävyyslajien, kilpatanssin, esteratsastuksen sekä tenniksen maajoukkueurheilijoita. Seppänen toimii myös kouluttajana psyykkisen valmennuksen ohjelmissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *