Lue miten meni Akseli Kurttion ensimmäinen 86km kuningasmatka Tervahiihdossa

Kirjoittaja, Akseli Kurttio

Viime hiihtolenkeistäni alkoi olemaan jo melko kauan, kun talvipakkasten tullessa aloin miettimään hiihtämisen aloittamista uudelleen lukiovuosien jälkeen. Olen sellainen tyypiltäni, että tarvitsen jonkun tavoitteen, jotta saan itsestäni parhaan tuloksen irti, joten päätin ottaa tavoitteeksi alkuun vaatimattomasti Tervahiihdon pisimmän perinteisen matkan.

Valmistautuminen talven mittaan onnistui oikein hyvin, mutta mitä lähemmäksi päästiin h-hetkeä alkoi jännitys kasaantumaan. Päässä pyöri paljon ajatuksia valmistautuessani ja mieltäni painoi esimerkiksi: miten pitää tankata ennen kisaa, mitä voiteita suksiin pitää laittaa, miten huolto toimii kisan aikana ja mitä laitan päälle hiihtäessäni.

Näitä kysymyksiä kahlatessani mielessäni uppouduin ilta ja yö toisen perään internetin ihmeelliseen maailmaan, jossa toinen toistaan kokeneempi karpaasi antoi vinkkiä valmistautumisesta massahiihtoon. Toisen mielestä sukset pitää tervata, toinen laittaa vain kynttilää. Joku neuvoo syömään tietyn määrän hiilihydraattia ennen kisaa ja toinen pitäytymään normaalissa ruokavaliossa. Näitä neuvoja tiukalla sensuurilla lukien sain itselleni kasattua eväät ensimmäiseen massahiihtooni ja olin valmis tulevaan hiihtoon.

Sitten koitti Tervahiihtoaamu

Hiihtoaamuna taisin olla hieman liiankin valmis, koska ajelin autolla odottelemaan Oulu hallin pihalle reilua tuntia aikaisemmin, jotta varmasti kerkeän linja-autoon. Kun kyyti saapui, niin pääsin jännittämään bussin penkille, miten tulen jaksamaan ja millaistahan hiihtäminen tulee olemaan. Bussista hetkeksi vielä sisälle odottelemaan ja sieltä sitten hiihtoladulle.

Itse hiihtoon lähdin todella hissukseen ja varautuen, että varmasti tulisin jaksamaan loppuun asti. Pisin lenkki ennen itse tervahiihtoa oli huomattavasti lyhyempi kuin mitä tulisin hiihtämään, joten päätin mennä täysin sykemittarini mukaan ja kaikessa rauhassa maaliin asti. Kyseinen tekniikka oli ehkä hieman väärä, koska taisi sykkeet lyödä melkein kahtasataa jo ennen kuin sukset olivat jalassa pelkästä jännityksestä.

Loppujen lopuksi maaliin päästiin oikeinkin hyvässä kunnossa ja matka sujui hyvin. Voimia oli reilusti jäljellä, joten seuraavassa hiihdossa mennään lujempaa. Sen verran hiihto kuitenkin otti voimille, ettei hiihtäjästä ollut illan viettoon kovasta uhosta huolimatta vaan voiton vei kotisohva jo alkuillasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *